keskiviikko 1. elokuuta 2012

Meditaatio ei korvaa terapiaa



Huomaan monen länsimaalaisen käyttävän terapianaan meditaatiota. Tapasin taannoin erään tunnevammaisen naimisissa olevan miehen, joka kuvittelee että meditaatiolla voi korvata terapian. Moniko muu länsimaalainen ajattelee samoin? Moniko jättää terapiat välistä ja terapoi itseään meditoimalla? Miksi suomalaiset häpeävät terapiaa? Tämähän on muotijuttu Amerikassa ollut jo aikoja ja mehän ollaan suomalaisina ainakin kaikki paska imetty rapakkojen takaa jo vuosia itseemme. Miksei me myös haeta tätä muoti-ilmiötä Amerikasta? Miksi terapiaa paetaan, vaikka sehän voisi olla juuri ihmisen suurin pelastus?

Meditaatio on ihanaa ja rentouttavaa, muttei sillä voi korvata ihmiselle tapahtuneita kipeitä asioita. Kipeätkin asiat on kohdattava elämässä ja käsiteltävä, jotta ihminen voi entistä vankempana mennä eteenpäin elämässään. Moni kuitenkin tekee toista ja hakee lohdutusta alkoholista tai muista ihmiselle turmiollisista asioista. Huomaan itselleni olevan suurta hyötyä/helpotusta saadessani käsitellä asioita psykologini opeissa. Tunnen itseni niin kokonaiseksi ja paremmaksi ja jopa viisaammaksi psykologilla käynnin jälkeen.

Kun on elämässä tunnepuolet kohdallaan, niin ei tarvitse pettää vaimoaan tai ampua torilla. Kunpa vaan yhteiskuntamme rohkaisisi ihmisiä terapiaan ja fokusoisi rahoja enemmän ihmisten auttamiseen ja muuhun mielenterveyteen liittyvään. Hienot tiet ovat tärkeitä, mutta voisi kuvitella ihmisen olevan vielä tärkeämpi. Tosin yhteiskuntamme koostuu niin monesta asiasta ja siten minulle ainakin vaikea käsittää koko scenariota. Tästä syystä olisi tärkeää äänestää niitä ihmisiä, jotka tekevät nimenomaan työtä ihmisen auttamiseksi. Ihminen ja ihmisen hyvinvointi tulisi olla prioriteetti numero yksi. Terapia kunniaan ja sen jälkeen meditoimaan, niin kyllähän helpottaa kummasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti